[Musiikki: Lifehouse - Smoke & Mirrors]
Kävin tänään ajoissa lenkillä, sillä illalla pitää valmistella reissuun lähtöä. Mutta onpa tuolla pihalla melkoinen juoksukeli. Toisaalta loskalumi upottaa joka askelella, ja toisaalta se on sen verran liukasta, ettei siitä saa ponnistaessa kunnon pitoa. Olen kuitenkin päättänyt suhtautua märkään löllösäähän lihaksia, kestävyyttä ja luonnetta kehittävänä kokemuksena. Kyllä niistä miinuskeleistä ja pakkaslumen peittämästä nihkeästä tien pinnasta ehtii vielä nauttia.
Se on selvä, ettei mikään vuodenaika saa minua siirtymään sisätiloihin. En missään nimessä halua mollata juoksumatolla juoksijoita, mutta en vain näe itseäni jytistelemässä paikallani juoksumatolla maisemien koostuessa joko salin seinästä tai telkkarin päiväsarjoista. Ulkona liikkumisessa on muutenkin se hyvä puoli, että siistin sisätyön tekijänä saan edes välillä raitista ilmaa.
Kunnon talvi, tule jo!
Kunnon talvi, tule jo!
 |
| kuva: samisin |
Totta, ulkona juoksemista ei voita mikään!
VastaaPoistaSen olen jo nyt huomannnut, että juoksumatolla juokseminen on tylsää verrattuna raikkaassa ulkoilmassa ja vaihtuvissa maisemissa juoksemiseen. Siitä huolimatta aion tahkoa talvikuukaudet juoksumattoa, jos vain pää kestää (ensimmäisellä kerralla tuli valtava huimaus) ja kanssaliikkujat jaksavat katsella ravunpunaista naamaani.
Sinulle sisupussille mukavia juoksulenkkejä räntäsateista, sohjosta, liukkaista yms. huolimatta :)
Eipä siihen talvijuoksuun sen ihmeempää sisua loppujen lopuksi tarvitse, varsinkaan sitten kun lämpömittari menee rehellisesti paikkasen puolelle. :) Vaatetta vain ylle, niin siitä se lähtee. Keväällä osaa sitten ihan eri tavalla nauttia paljaasta asfaltista ja kerros kerroksella vähenevistä vaatteista. :)
VastaaPoistaJuoksuiloa salille ja anna ravunpunaisen naaman loistaa iloisena!