maanantai 19. joulukuuta 2011

Pari sanaa Paavo Väyrysestä sekä kieliopista

[Musiikki: Feist - Metals]

Viime yönä en saanut unta, ja pohdin sitten Paavo Väyrystä. Aluksi pidin heebon osallistumista presidenttikisaan pelkkänä vitsinä varsinkin niiden kaikkien miehen suustaan päästämien itseriittoisten ja suuruudenhullujen kommenttien jälkeen. Sitten tajusin, että Väyrysellähän on suorastaan nerokas taktiikka. Osa tulee äänestämään häntä ihan vain piruuttaan, ja osa taas alkaa uskoa hänen puheitaan siitä, miten hänestä tulee presidentti ja miten Sauli Niinistön gallup-etumatka on todellisuudessa huomattavasti pienempi, ja äänestää sen mukaisesti. Kun uskoo itseensä tarpeeksi ja tuo sen esiin tarpeeksi vakuuttavasti, myös muut alkavat uskoa siihen.

Sitten pohdin kielioppivirheitä. Facebookiin liittymiseni jälkeen olen saanut kylmän herätyksen siihen, miten huonosti ihmiset osaavat kirjoittaa omaa äidinkieltään. Tai no voihan olla, että he osaavat, mutta eivät jaksa panostaa. Totta puhuen uskon siihen, että suurin osa ei vain osaa eikä heitä voisi vähempää kiinnostaa.

Oli miten oli, kieliopin holtiton käyttö saa minut aivan pois tolaltani. Uusin ilmiö, jota en vain voi käsittää, on sen tapaisten ilmauksien kuten "joka päivä", "viime kesänä" ja "tällä viikolla" kirjoittaminen yhteen. Siis mitä?! Miten kellekään voi edes juolahtaa mieleen, että ne kirjoitetaan yhteen? Siitä huolimatta niitä näkee jatkuvasti kirjoitettuna väärin. Apua, ihan oikeasti.

OIKEIN
joka päivä
viime kesänä
tällä viikolla

VÄÄRIN
jokapäivä
viimekesänä
tälläviikolla

Siinä vaiheessa, kun tajusin ihailevani Paavo Väyrystä ja verenpaineeni kohonneen kielioppivirheiden takia, katsoin parhaaksi sytyttää valot ja syödä muutaman Geisha-suklaan ja jatkaa kirjan lukemista. Luen tällä hetkellä Audrey Niffeneggerin teosta Hänen varjonsa tarina. Pidän kovasti.

kuva: Gummerus

8 kommenttia:

  1. Mie ruukaan kirjottaa facebookissa ja täälläki kommenteissa ommaa murretta, vaikka tiijän että se voi antaa jokseenkin junttimaisen kuvan ittestäni. Ossaan toki kirjottaa äidinkieltäni myös oikein, ja kirjotanki tarinoitani ihan oikialla kielellä :) Ja tietty kaikista virallisista juttuista jätän murteen pois.

    Mie tykkään Väyrysestä, meillon ehkä hieman samanlainen huumorintaju ja se jos mikä minnuun vetoaa ;D

    Nyt sie pysyt siellä miun hallintapanneelissa ja kaikki tekstit päivittyy ajallaan, onpas kiva!

    VastaaPoista
  2. Itse katselin juuri englanniksi tekstitettyä dvd:tä, ja silmään särähti, kun "someday" oli kirjoitettu yhteen. Mutta niin vain sekin on näköjään löytänyt tiensä Oxford English Dictionaryyn, ja varhaisin esiintymä sanasta on vuodelta 1898 muuan George Bernard Shaw'n kirjoituksista.

    Ehkäpä myös "jokapäivä" löytyy joskus ihan vain Quantinan kiusaksi suomen kielen sanakirjoista? ;)

    VastaaPoista
  3. KatjaEmilia: Ei siinä murtteessa yhttään mittää pahhoo tae junttii oo, vuan siinä ettei ossoo kielioppisiäntöjä. :D Kyllähän sitä murrettakii kirjottaessa voepi yhyssanat, pilikut, lausseenvastikkeet plus muut kummallissuuvet osata, vaekka sanoja suattas muuten pikkasen viänttääki.

    Mut vuan onpa mukava kuulla, että oon siun hallintapanneellissa niinku pittääki! :)

    Mukavvoo joolun ootusta!

    Laiskuri: Siinä vaiheessa kun "jokapäivä" vakiintuu suomen kieleen oikeana muotona, minä vaihdan alaa. :)

    VastaaPoista
  4. Vaikka työskentelen ihan eri alalla, minäkin toimin kielipoliisina. Työkavereille huomauttelen kaikessa ystävällisyydessä yhdyssanavirheistä, mutta eniten minua korventaa "ammattilaisten" kielioppivirheet, siis toimittajat jne. Nyt kun itse pitkästä aikaa kirjoitan enemmän, niin tuntuu, että omat tekstit ovat täynnä kielioppivirheitä, kun täytyy keskittyä siihen, mitä kirjoittaa. Vaikka luen tekstit useampaan kertaan läpi, omien virheiden löytäminen on tosi vaikeaa :/

    Lukion englannin tunneilta on jäänyt mieleen, että englannin kielessä ei juurikaan olisi yhdyssanasääntöjä. Onko niitä kuitenkin?

    VastaaPoista
  5. Ei läheskään sellaisia kuin suomessa, sillä kielet ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Yleensä englannissa sanat kirjoitetaan erikseen (esim. a pocket book = taskukirja), mutta yhdysmerkkiä käytetään varsinkin kaksiosaisissa adjektiiveissa (esim. good-looking, dangerous-sounding jne.) Se, kirjoitetaanko englanniksi sana yhteen, on enemmänkin kirjoitetun kielen kehityksen ja jonkun ilmaisun yleisyyden tulos - ei siis ole sellaisia käteviä "talonpoika" vs. "talon poika" -sääntöjä kuin meillä. :)

    VastaaPoista
  6. Aku: Välillä toimittajien tekstit kieltämättä ovat jännittävää luettavaa, mutta kun posottaa kiireessä tekstiä, väkisin sinne jotain kömmähdyksiä jää. Kuten mainitsit, omille virheilleen on sokea ja monesti teksteihin jää ihan höpsöjä asioita, joita saa sitten myöhemmin punastella. :)

    Laiskuri: Englannin yhdyssanat eivät ole koskaan minulle oikein avautuneet, mutta sen olen huomannut, että suomen yhdyssanasäännöt on parasta unohtaa englannissa. :) Yleensä pitää aina tapauskohtaisesti tarkistaa, miten joku sana kirjoitetaan, jos jää mietityttämään.

    VastaaPoista
  7. Ja eniten ärsyttää ne, jokka työntää sitä pilikkua liian innokkaasti ihan joka paikkaan!! Esim. "valoa pimmeyteen ennen, kun aamu valakennee" Mur!

    Oli pakko käyä vielä avvautuun asiasta ;)

    VastaaPoista
  8. KatjaEmilia: Avvautuminen keventtää mieltä, joten se on iha sallittuu. :)

    Pilkkujen väärinkäyttö pitäisi olla laissa rangaistava teko, mutta vielä enemmän sekoan puolipisteen roiskimisesta joka paikkaan. Äidinkielenopettajani sanoi aikoinaan, että jos puolipistettä ei osaa käyttää oikein, sitä ei kannata käyttää lainkaan, ja allekirjoitan hänen sanansa täysin.

    VastaaPoista