Näytetään tekstit, joissa on tunniste vihersimpukka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vihersimpukka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 15. syyskuuta 2012

Pilleristi

[Musiikki: Jessie Ware - Devotion]

Olen vajaan viiden kuukauden testijakson perusteella tullut siihen tulokseen, että Nokkos-Kalkki-Inkivääri + vihersimpukka on humpuukkia tai ainakin minun vaivaani varsin tehoton lääke (tai no ravintolisä). Kyllähän noita tabletteja tulikin kirjaimellisesti närästykseen asti kiskottua. Eilen nielaisin viimeiset kappaleet ja uusia en kyllä enää osta.

Mutta ihmelääkkeen metsästys jatkuu! Rupesin kaivamaan netistä tehokkaampaa nivellääkettä ja törmäsin Arthrobalans Plusiin. Ensivaikutelma oli, että jees tämähän vaikuttaisi vähän tujummalta tavaralta kuin tuo höpsö vihersimpukka. On glukosamiinisulfaattia, kondroitiinisulfaattia ja MSM:ää, jotka yhden koulukunnan mielestä muodostavat polven hyvinvoinnin pyhän kolminaisuuden.

Olin jo kipeä kinttu melkein ulkona ovesta valmiina ostoksille, mutta sitten sattumalta törmäsin netissä keskusteluun, jossa joku mainitsi ulkomaiset versiot näistä tuotteista. Että on kuulemma glukosamiinin, kondroitiinin ja MSM:n pitoisuudet ihan eri luokkaa kuin Suomessa myytävissä valmisteissa.

Pienen tonkimisen jälkeen törmäsin tuotteeseen nimeltä Doctor's Best - Glucosamine Chondroitin MSM. Lekurin paras, ei siis voi olla huono! Britti-Amazonista irtosi noin 25 punnan hintaan (ilmaisin postikuluin!) 240 kapselin purteli, joka kotiutui hellään huomaani parissa päivässä. Tilauksen jätin lauantaina ja keskiviikkona oli jo perillä.

Kapseleita syödään neljä päivässä (kaksi aamulla ja kaksi illalla). Päiväannos glukosamiinisulfaattia on 1500 mg, kondroitiinisulfaattia 1200 mg ja MSM:ää 1000 mg. Vertailun vuoksi Arthrobalans Plussassa nuo määrät olisivat  500, 400 ja 200 mg. Mitä tulee vihersimpukkatuotteeseen, päiväannoksessa oli 960 mg vihersimpukkaa, josta lopullinen glukosamiinin määrä jäi minulle kyllä ihan kokonaan hämärän peittoon. Eikä siinä siis ollut lainkaan noita kahta muuta ainetta.

Ilokseni kapselit ovat huomattavasti helpompi niellä kuin karheat vihersimpukkatabletit, jotka jäivät aina onnistuneesti kurkkuuni kiinni. Olen tosi huono nielemään lääkkeitä, yyh.


Aloin siis syödä Doctor's Bestiä tänään ja jännittää ihan! Olisi tosi ihana, jos valmiste oikeasti auttaisi, ja suorastaan unelmoin, että oikeaa polveani ei yhtäkkiä puolen vuoden kroonisen vibailun jälkeen enää särkisi ja pääsisin kirmaamaan Vomerot jaloissa taas Hervantaa ympäri. Mutta tottahan tässä nyt tolkku pitää päässä pitää, sillä yhtä hyvin polven tila voi jatkua ennallaan ja olen taas hassanut rahani jonninjoutavaan humpuukkiin. Toivo on vain niin jännä juttu. On niitä unelmia ennenkin käynyt toteen.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Muutos

[Musiikki: Velcra - Hadal]

Tällä viikolla on tapahtunut jokin muutos. Aloitetaan vaikka muutoksella painossa, joka oli keskiviikkopunnituksen mukaan taas hinautunut ylöspäin - kuinkas muuten. Ei se kyllä mikään yllätys ollut. Reissuviikon syömiset menivät vielä henkisen latautumisen ja irtioton piikkiin, mutta sitä seuranneen viikon herkutteluille ei kyllä löydy mitään järkeviä perusteluja, vaikka niitä kuinka itsepetoksen kaivosta yrittäisinkin onkia. No, tällä hetkellä siis killun pyöreässä 80 kilon lukemassa (BMI 25,5).

Painoa tärkeämpi asia on kuitenkin ollut muutos mielessäni ja polvessa. Ou mai gaad. Aloitaan mielestä. Viime sunnuntain neljä hölkkäminuuttia vaikuttavat laittaneen jonkin pyörän pyörimään. Sisällä velloneet sekä positiiviset että negatiiviset tunteet pääsivät purkautumaan. Solmu sisälläni alkoi aueta, ja se vaikutti heti henkiseen tasapainoon myönteisesti. Syömiset ovat taas raiteillaan. Mielialojen aallokko on hieman rauhoittunut.

Hämmentävintä on, että tällä viikolla polvessa on tapahtunut muutos parempaan suuntaan. En ihan oikeasti tiedä, onko se totta vai kuvittelenko sen vain. Mutta parina päivänä on ollut hetkiä, jolloin olen unohtanut, että polveni on hankala. Tilanne tuntuu vähän oudolta, sillä polven tila on kaksi ja puoli kuukautta ollut käytännössä vakio. Miten on mahdollista, että yhtäkkiä tapahtuisi jotain? Eihän se siis todellakaan vielä terve tai normaali ole, mutta se on aiempaa vakaampi, sitä ei kuumota, paineen tuntua ei ole yhtä paljon kuin ennen, ja liikkuessa tuntuvat pistokset ovat vähentyneet. Keskiviikkona harrastin taas Porin juoksukoulua, ja sillä kertaa polvi ei tuntunut keräävän painetta yhtä paljon kuin sunnuntaina, jolloin sain naksutella painetta polvesta koko illan pois.

Olen miettinyt asioita, jotka voisivat vaikuttaa polveen:

1) Pääkoppa on taas vaihteeksi paremmassa kunnossa.
2) Oikean käden hermo-ongelmien takia olen rajoittanut pyöräilyä ja sitä myöten liikkunut vähemmän ja levännyt enemmän.
3) Porin juoksukoulun aloitus. (Sen hyöty lienee pelkästään henkisellä puolella eli liittyy kohtaan 1.)
4) Nokkos-Kalkki-Inkivääri + vihersimpukka on kahden kuukauden käytön jälkeen alkanut purra.

Tiedä sitten. Ostin muuten tuota vihersimpukkaa uuden satsin, kun kävin toissapäivänä luontaistuotekaupassa. Siellä oli edelleen myynnissä kahdellakympillä se sama 140 + 60 tabletin satsi, jonka ostin maaliskuun lopulla. Vaikea sanoa, onko noiden syömisestä ollut konkreettista hyötyä, mutta jatketaan nyt vielä. Pillerinnielemisongelmaisena neljän tabletin kiskominen päivässä oli aluksi aikamoista tuskaa ja oksennusrefleksin pidättelyä, mutta viikkojen myötä olen harjaantunut, ja nyt tabletit menevät alas rutiinilla.

Ehkä suurin syy muutokseen on mielen voima. Jo kauan mieli ja kroppa ovat taistelleet toisiaan vastaan. Nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntuu, että ne ovat jälleen punoutumassa yhteen toisiaan tukevaksi yksiköksi. Tuntuu, että olen palaamassa taas siihen samaiseen oivalluksen ytimeen, joka kantoi minut merkittävästä ylipainosta normaalipainoon. Jos sotii itseään vastaan, negatiivinen kierre on valmis, eikä mistään tule mitään. Mutta sitten kun mielen ja kehon saa ammentamaan toisistaan voimaa, tapahtuu ihmeitä.

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Polvivaikeuksista

Kävin sitten tiistaina juoksemassa, mikä ei ollut kovin viisasta. Itse juoksu sujui kivuitta, ja vaikka tauon jälkeen meno oli varsin jähmeää, oli mukava hölkkäillä. Oli Vomerot ja kaikki eikä asfaltti edes tuntunut pahalta. Loppukävelyn aikana polvea alkoi kuitenkin pistää, ja kotona lepokipu oli pahempaa kuin koko maaliskuun aikana. Pari päivää meni itkeskellessä siipi maassa. Tuntui tosi pahalta, että se laji, joka auttoi minua laihtumaan ja muuttamaan elämäni, aiheuttaa tuskaa.

Yritin kahteen otteeseen saada lääkäriaikaa julkiselta, mutta molemmilla kerroilla oli vain sama virsi: "Soita huomenna tai ensi viikolla uudestaan." Minkä takia ihmisen pitää jonottaa ajanvarauspuhelimessa vain saadakseen kuulla saman minkä edellisenäkin päivänä? Perse.

Menin sitten eilen käymään yksityisellä, ja siellä oli mukava ortopedi, joka väänteli ja käänteli polveani. Hän sanoi, että selviän kyllä. Hänen mielestään mitään ei ole mennyt rikki ja että polven pitäisi kyllä toipua. Pintapuolisessa tutkimuksessa ei tietenkään pysty selvittämään esimerkiksi rustovaurioiden, nivelrikon tai nivelkierukoiden hajoamisen mahdollisuutta, joten pyysin lähetteen julkiselle puolelle magneettiin. Ensin minun on tosi mentävä vielä julkisen puolen ortopedin juttusille, ja tämä sitten tekee lopullisen päätöksen kuvauksesta. Vaikka kuvaus ei mitään parannakaan, niin toivon todella paljon pääseväni siihen, sillä sitten ainakin toivottavasti saisin varmuuden, mikä polvessa mättää.

Joka tapauksessa juoksu on nyt ehdottomassa pannassa, sillä tiistain hölkkä ärsytti polvea sen verran pahasti. Olen nyt pari päivää miettinyt asioita ja päättänyt opetella pitämään pyöräilystä. Tänään kävin tallilla pyörällä, ja se sujui polven kannalta ihan hyvin. Jotain pitää tehdä, ettei tämä paino pääsisi karkaamaan käsistä.

Sain lääkäriltä reseptin Arcoxia-nimiseen tulehduskipulääkkeeseen, jota olen nyt syönyt pari päivää. Lääke on tarkoitettu nivelrikon, reuman ja kihdin aiheuttamaan kipuun, ja se on tuntunut vaikuttavan ihan hyvin, vaikka välillä polvea vähän juiliikin ja  pakottaa. Lisäksi olen jatkanut nokkossysteemin syömistä.

Ei tässä oikein nyt auta kuin mennä päivä kerrallaan. Välillä on aika kurjaa, mutta keskiviikkona näin Koskikeskuksessa miehen, joka kulki kainalosauvojen kanssa ja jolta oli amputoitu toinen jalka kokonaan. Rupesi ihan kauheasti itkettämään ja tajusin, että minulla on loppujen lopuksi asiat aika hyvin.

Olkaa siis kiitollisia ja juoskaa, kävelkää, uikaa, pyöräilkää, tehkää ihan mitä vain, jos teillä on siihen mahdollisuus.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Nokkos-Kalkki-Inkivääri + vihersimpukka

[Musiikki: Lana Del Rey - Born to Die]

Lueskelin eilen vessassa Luontaistuntija-ilmaislehteä, ja jouduin mainoksen uhriksi. Viime aikojen polviongelmat ovat alkaneet ärsyttää toden teolla, ja kun huomasin lehdessä mainoksen Nokkos-Kalkki-Inkivääri + vihersimpukka -nimisestä luontaistuotteesta, jonka pitäisi helpottaa nivelvaivoja, päätin että tuota kokeilen vaikka se osoittautuisi loppujen lopuksi vaikka miksikä huuhaaksi.

Olen siis diagnosoinut maailman suurimman lääkärikirjan eli internetin avulla kondromalasian olevan änkyräpolveni takana. Kyseessä on rustonpehmentymätauti, joka aiheuttaa rutinaa ja hankausta, kun rusto on kulunut ja epätasainen eikä täten anna polvilumpion liikkua nätisti. Tuon luontaistuotteen pitäisi kasvattaa uutta rustoa ja muutenkin auttaa luustoa ja niveliä, ja netistä löytämieni aina niin luotettavien käyttäjäkokemusten mukaan moni polvivaivainen on saanut tuotteesta apua.


Kävin siis eilen ostamassa tarjouksesta parilla kympillä 140 kappaleen pakkauksen tätä ihmetuotetta, kun kaupan päälle sai vielä ylimääräisen 60 kappaleen puketin. Yhteensä nuo 200 tablettia kestävät 50 päivää, kun aion syödä maksimiannosta eli neljää tablettia päivässä. Tuossa ajassa mahdollisten vaikutusten pitäisi ilmeisesti näkyä. Toivon totisesti, että tästä olisi apua! Ja sinänsä tuo kaksikymmentä euroa ei ole kamalan iso summa, vaikka tuote osoittautuisikin turhaksi. Ei sitä tiedä, ellei kokeile. Raporttia seuraa.

Ja koska olen tyhmä, olen päättänyt käydä tänään testaamassa polvea rauhallisella hölkällä. Kuukauden aikana polvi on ehkä muuttunut hieman vakaamman tuntuiseksi, ja koska siihen ei varsinaisesti satu, ajattelin testata, miten juoksu vaikuttaa tilanteeseen. Normaali se ei missään nimessä vielä ole, mutta katsotaan, miten tilanne kehittyy.