Olen Pohjois-Karjalan kasvattina tottunut kylmään talveen ja koiran ulkoiluttamiseen 30 asteen pakkasella. Siitä johtuen kun eilen pakkasta oli "vain" 22 astetta, ajattelin että mikäs tässä, ei muuta kuin kävelylle.
Sattuipa sitten puhaltamaan leppoisa Siperian viima. Naama piti haudata kaulahuivin suojiin, minkä seurauksena rillini jäätyivät totaaliseen huuruun ja lopulta erotin ainoastaan autojen ja katulamppujen valot. Ripset liimautuivat yhteen. Kilometrin toikkaroin eteenpäin puolisokeana, kunnes lasit oli pakko laittaa taskuun. Onneksi osan viiden kilometrin matkasta sai kulkea selkä viimaan päin, mutta pakko sanoa, että kun koti lähestyi, kipitin melkein puolijuoksua, sillä halusin vain sisälle ja lämpimään.
Tänään siis jäin suosiolla sisätiloihin punnertamaan ja hyppäämään narua. Pidin kolme vapaapäivää punnertamisesta, sillä maanantain treenin jälkeen lihakset olivat aika kipeät ja ajattelin, että on järkevää antaa niiden palautua kunnolla. Ja tämän päivän punnerrukset sujuivat ihan hyvin! Tai ainakin paremmin ja paremmalla fiiliksellä kuin maanantaina, lol. Olen siis menossa viikon kolme toisessa harjoituskerrassa, ja punnerruksia kertyi yhteensä jo huimat 50 kappaletta! Sarjojen päälle tein vielä saman verran kevennettyjä punnerruksia. Tällä kertaa säästyin muuten verenpurkauksilta kasvoista.
Kaivoin kaapista hyppynarun. Ajattelin, että se on näissä olosuhteissa paras juoksun korvike, ja sainpa tekosyyn laittaa Vomerot jalkaan, iih! Hypin sitten puoli tuntia, ja pakko sanoa, että on muuten aika puuduttavaa puuhaa. Katselin samalla digiboksilta American Idolia, niin aika kului vähän nopeammin.Sellainen sisätreeni siis tänään. Ihan hyvän hien sillä sai pintaan ja naaman punaiseksi. Pitää vain muistaa, että tuota fuksianväristä toppia ja uusia Shock Absorber -tissikannattimia ei välttämättä kannata käyttää yhdessä, kun liikkuu julkisilla paikoilla.
