sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

OALC x 100

Tein äsken oman kuulatreenin, jossa testasin, miten kauan minulla menee sadan long cycle -toiston tekemiseen 16 kilon kuulalla. Siitä ei tietenkään ollut epäilystä, jaksanko niitä ylipäätänsä tehdä, koska olin päättänyt, että jaksan.

Ja jaksoin. Aloitin jälleen vasemmalla kädellä. 50 toiston jälkeen vaihdoin kättä, ja alkoi henkistä kanttia vaativa osuus, kun sama rupeama oli edessä vielä oikealla kädellä. Hiki roiskui, ja kroppa alkoi hyytyä, mutta toisto kerrallaan puskin loppuun asti. Lopullinen aika oli 11 minuuttia 30 sekuntia. Nyt tiedän, että sata toistoa irtoaa, mutta se, ehdinkö tehdä ne puolentoista kuukauden kuluttua kymmeneen minuuttiin, on arvoitus.

Toukokuun lopussa 80:een toistoon meni noin 12 minuuttia ja juhannuksena enää 9 minuuttia 30 sekuntia. Kaiken lisäksi reilu kuukausi sitten en olisi mitenkään edes jaksanut sataa toistoa. Olen aika yllättynyt, miten nopeasti säännöllinen treeni on tuottanut tulosta, kun olen muun muassa tottunut jumittamaan punnerrusohjelmissa viikkotolkulla ilman kummoista edistymistä. Periaatteessa minulla pitäisi siis elokuun lopussa olla kaikki edellytykset tavoitteeni saavuttamiseen.

Jännittävää!

Ihana elämä

[Musiikki: Kent - Tigerdrottningen]

Jou, elämä, olet kiva.

On hymyilyttänyt. Elämä rullaa nyt oikeilla raiteilla. Kevään ahdistus on hiipunut pois. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että sisäinen solmuni oli pitkälti väärässä ihmissuhteessa olemisen syytä. Suhteessa ei varsinaisesti ollut mikään vikaa, mutta kotini ei sitten vain ollutkaan siinä. Jonkin aikaa yritin yrittää ja rimpuilla sisäistä ääntäni vastaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Onneksi ymmärsin kuitenkin kuunnella sitä verrattain nopeasti, sillä ei ole kenenkään edun mukaista pitää kiinni jostakin, joka lopulta kuitenkin päättyisi.

Sain opiskelupaikan! Ensi kuussa alkavat liiketalouden opinnot. Voi apua ja jee samaan aikaan.


Olen käynyt kahtena peräkkäisenä lauantaiaamuna sadhanassa. Kello on soinut neljältä, ja puoli viiden maissa olen noussut pyörän selkään, pyöräillyt tyhjillä kaduilla auringon noustessa. Kahden ja puolen tunnin jooga- ja meditaatioharjoituksen jälkeen sielu on syväpuhdistettu, egoa pistetty aisoihin ja oma ääni tuntuu taas kirkkaammalta.


Olo jotenkin tosi vapaa ja vapautunut. Toiveikas. Tulevaisuus on ihanalla tavalla avoin ja täynnä mahdollisuuksia, uusia haasteita, uusia ihmisiä, täynnä hetkiä olla onnellinen.