[Musiikki: Charlotte Martin - Reproductions]
Viime viikko oli liikuntojen puolesta vähän vaisu:
maanantai
47 punnerrusta (vko 3 / pv 1: 10 - 12 - 7 - 7 - 11)
50 kevennettyä punnerrusta
5,9 km kävely, 1:03:17
tiistai
voimapyörä, 5 x 10
9,0 km kävely, 1:36:44
keskiviikko
vapaa
torstai
53 punnerrusta (vko 3 / pv 2: 10 - 12 - 8 - 8 - 15)
50 kevennettyä punnerrusta
perjantai
voimapyörä, 5 x 10
8,6 km kävely, 1:34:03
ratsastus, 1 h
lauantai
58 punnerrusta (vko 3 / pv 3: 11 - 13 - 9 - 9 - 16)
50 kevennettyä punnerrusta
sunnuntai
vapaaNeljä päivää siis meni sisällä kökkiessä. Söin buranakuurin ja rojotin sohvalla ja lepuutin polvea. Loppujen lopuksi en oikein osaa sanoa, oliko siitä hyötyä vai ei, sillä polvessa on edelleen painetta. Mietin, josko sinne olisi kerääntynyt nestettä, mutta kun ei se turvoksissakaan näytä olevan. Mystinen koipi.
Tänään kävin joka tapauksessa kävelyllä, ja kylläpä kropassa olikin virtaa! Kaksi päivää sohvalla ja jättimäinen irtokarkkipussi olivat ladanneet kehon täyteen energiaa, ja oli oikein kiva kävellä. Edes loskainen keli ei haitannut, sillä itse asiassa oli aika jees kun jalan alla oli pitkästä aikaa kunnolla pitoa eikä tarvinnut liukastella jäisillä teillä. Polvikin tuntui kävellessä varsin hyvältä ja itse asiassa paremmalta kuin levossa.
Juoksun tulevaisuus on vieläkin vähän epävarma. Toivon, että viikonloppuna pääsisin käymään kuuden kilometrin terapialenkkini, mutta nähtäväksi jää. Välillä olen jopa miettinyt, että odottaisin suosiolla lumien lähtöä, jotta saisin jaloille tukevan, tasaisen ja pitävän alusta ja mikä tärkeintä Vomerot jalkaan. Kun viime syksynä vaihdoin kyseisiin lenkkareihin, en muistaakseni kärsinyt koko syksynä polvivaivoista. Siksi oli aika kova kolaus, kun kävi ilmi, että kengät olivat täysin kelvottomat talvijuoksuun. Trail-Laharit ovat olleet huiput, sillä ne ovat olleet talvikeleillä pitävät ja lämpimät, mutta ei niiden vaimennus ole missään muodossa samaa luokkaa kuin Vomeroissa. Eikä se sinänsä mikään ihme ole, kyseessä on kuitenkin maastojuoksuun tarkoitetut monot.
Kaikkein älyttömintähän tässä on tietysti se, että polvi ei tällä kertaa edes kipeytynyt juostessa vaan istuutuessa sohvalle! Voi jeesus sentään.
heii...olitkos sä tulossa naisten kympille? jos vaan siis polvesi kestää?
VastaaPoistaEn ollut ajatellut osallistua, kun hinta junalippujen kera olisi aika hurja. Muutenhan tuollainen tapahtuma vois olla aika kiva. :)
PoistaNo voi ärsytys! Mokoma polvi. Itse olen kans huomannut, miten suuri merkitys on (mulla nyt lähinnä sille selälle), että missä jalkineissa sitä kävelee/juoksee! Lisäksi jäinen alusta on tosi kova onpa jalassa sitten mitä tahansa. Tänä aamuna kävin juoksemassa metsässä, jossa polkujen pinta on jo sula (siis lumi oli pehmeää, mutta kyllä sitä metri siinä vielä on :)) eikä niin kova kuin hetki sitten. Toivotaan, että polvi pian toipuu ja juoksuolosuhteet ulkona paranee.
VastaaPoistaOlispa ihanaa nähdä, jos tulisit Naisten Kympille. Jos vaikka löytyisi joku kimppakyyti sieltä teiltä päin tänne? :) Mutta ehkä jossain tapahtumassa joskus (sitten kun oon valmistunut sieltä juoksukoulusta :))
Jäinen alusta on vielä hankala siksi, että se on epätasainen eikä siinä pysty käyttämään lihaksia rennosti. :/ Pitäisi varmaan sinun tavoin lähteä jonnekin metsään rämpimään, saisi ainakin kunnon treenin kun painelisi menemään lumikinoksissa. :)
PoistaMutta sinähän olet tulossa Varalaan syyskuussa, joten näemme siellä! ;) Siellä voi siis juosta joko maratonin, puolimaratonin tai neljäsosamaratonin. Ei muuta kuin ilmoittautumaan!
Toivottavasti saat polvesi kuntoon. Eilisestä räntäsateesta huolimatta luulen, että enää ei mene montaa viikkoa, kun kadut ovat sulat. Ainakin minä unelmoin, että voisin aloittaa työmatkapyöräilyn maaliskuun puolella.
VastaaPoistaOletko ajatellut käydä näyttämässä polvea lääkärille? Lähinnä siis mietittyttää tuo, että se ei kipeytynyt rasituksessa eikä meinaa millään toipua, ei levossa eikä rasituksessa. Mulla alkaa joskus polvia (ja selkää) särkeä, kun olen liikumatta, mutta se on ihan erilaista kipua kuin rasituksessa tuleva ja häviää, kun lähtee kävelylle.
Lääkärillä käynti on käynyt mielessä, mutta jotenkin tuntuu, että sieltä saisin vain ohjeet levätä ja syödä tulehduskipulääkkeitä. Pitäisi mennä jonnekin yksityiselle urheilulääkärille, mutta nyt ei ole rahaa sellaiseen. :(
PoistaOlen sitä paitsi lähes satavarma, että polvessani on kondromalasia (taisin siitä 25-blogissa aikoinani höpistä). Oireet täsmäävät (polven rutina, hankauksen tunne, kipu polvilumpion alapuolella tai sivuilla. Kohderyhmäänkin vaikuttaisin kuuluvan: nuoret ja terveet urheilijat (tosi atleetti olo :D). Naisilla yleisempi kuin miehillä.
Se tällä kertaa vain oli outoa, että vaiva heräsi, kun onnistuin kiertämään polvea istuutuessa. Jotenkin tuo polvi on luonteeltaan muljahtelevainen ja epävakaa terveenäkin, joten kai se sitten synnytti tulehduksen. Rupesin tänään miettimään, että valkosolut eivät ehkä pystyneet kunnolla hoitamaan tulehdusta, koska olin juuri ollut kipeänä, ja siksi tuo vaiva nyt pitkittyy. Tosin yhdellä sivustolla luki, että vaivan paraneminen kokonaan vie 4-6 viikkoa. Minulle taitaa tulla ylihuomenna 3 viikkoa täyteen.
Alla pari linkkiä jos aihe kiinnostaa enemmän. Pitäisi varmaan taas höpistä tästä oma postauksensa. :)
http://www.time-to-run.com/suomi/vammat/top5/polvi.htm
http://orthopedics.about.com/cs/patelladisorders/a/chondromalacia.htm