Hyvän mielen lähteitä

Mieli on viime aikoina taas seilannut ristiaallokossa, ja olo on välillä ollut vähän apea. Kestoharmistuksen aiheuttaja on tietenkin polvi, joka on nyt jymähtänyt johonkin omituiseen limboon, että ei ole varsinaisesti kipeä vaikkakin omituisen tuntuinen, mutta normaalia siitä ei nyt näytä millään tulevan. Sen lisäksi rassaa ja stressaa vähän taas kaikki.

Eilen en olisi jaksanut lähteä puistojoogaan. Ketutti ajatus tympeässä säässä pyöräilystä, mutta hyppäsin sitten kuitenkin Tukaanin selkään ja lähdin rouskuttamaan sillä Pyynikille. Onneksi olen niin pihi, että jos kerta ostan jonkun kausikortin, niin sitten myös taatusti käytän sitä, ettei mene rahat hukkaan. Ja joogassa oli ihanaa! Kävin alkuvuodesta paljon Om Yogan lempeä hathajooga -tunneilla (hevosen selästä putoamisen takia selkä oli sen verran paskana, että muiden joogalajien kokeilu jäi siihen), ja tykästyin lempään hathaan tosi paljon. Ohjaaja Martti oli hirmu mukava, ja olin tuntien jälkeen aina ihan rento rötkylä ja loppurentoutusten aikana meinasin useampaankin otteeseen nukahtaa joogamaton päälle. No, puistojoogassa oli tällä kertaa juurikin tuota lempeää hathaa ja ohjaajana Martti, ja sain tunnista tosi hyvän fiiliksen. En ole hakenut joogasta niinkään haastavia fyysisiä liikkeitä vaan kehon ja mielen tasapainoa, ja lempeässä hathassa se on onnistunut.

Päätin sitten valokuvata asioita, joista on viime aikoina tullut hyvä mieli.

Ensimmäisessä kuvassa on siis joogamattoni ja -kassini. (On siinä kissakin.) Ostin nuo Amazonilta nimenomaan puistojoogaa varten. Kassi on kiva, kun siihen mahtuu maton lisäksi muun muassa vesipullo ja muuta pikkusälää.

  

Koska nettikaupoista ostelu tekee onnelliseksi, minua on ilahduttanut myös uusi H&M:n alesta bongattu suihkuverho! Siinä on kivoja kuvioita ja tuollainen tilkkutäkkifiilis.

On myös hauskaa seurata, kun kissa yrittää pyydystää lattiakaivoon valuvia vesinoroja.

Kesän ehkä paras ostos ovat nämä Lee Cooperin tennarit. Olen jo pitkään haaveillut uusista tennareista, ja nämä ovat aivan täydelliset. Olivat edulliset ja löytyi sopivaa kokoakin (42). Tilattu SportsDirectistä (terkkuja iivelle!).

Ja jotta kallo ei halkeaisi eikä oikeasta kädestä lähtisi tunto vallan kokonaan, ostoshurmoksessani päätin hankkia myös uuden pyöräilykypärän (entinen oli mallia "Prismasta ostettu vuonna Jeesus") ja uusia hanskoja. Oheisessa kuvassa Giro Savant -kypärä sekä BG-hanskat, joiden pitäisi auttaa nimenomaan ulnaris-hermon pinteestä johtuvaan nimettömän ja pikkurillin tunnottomuuteen. Hanskojen toimivuus on vielä testin alla, mutta kypärä istuu päähäni loistavasti ja on ihanan värinen (mikä on tietysti tärkeintä). Entisessä kypärässä oli joku säätöosa napsahtanut poikki, ja koko potta nakotti päässä ihan vinossa dorkan näköisesti.

Kaikkein paras mieli tulee kuitenkin siitä, kun katselee nukkuvaa kissaa. En tiedä rauhoittavampaa näkyä.