Viikko 18

Huh, olipas viime viikko kiireinen, vaikka toisaalta aika kiva. Maanantaista keskiviikkoon olin Helsingissä vappuilemassa ja lauantaina tuli junailtua Jyväskylään blogimiittiin ja sieltä sitten Äänekoskelle sukuloimaan. Kotiin saavuin eilen yhdentoista jälkeen illalla.

Blogimiitissä oli ihan huippua! Oli ihana nähdä teitä kaikkia. Ja ehdottomasti uutta miittiä on pistettävä pystyyn. Aku mainitsikin jo blogissaan, miten pohdimme, että syyskuussa voisi tavata Varala maratonin yhteydessä. Ja ei todellakaan haittaa, jos ei ole juoksukunnossa tai vihaa juoksua, sillä esimerkiksi minä en mitä todennäköisimmin tule puolimaratonia (enkä mitään muutakaan matkaa) juoksemaan, kun on tämä polvi, mutta me juoksemattomat voitaisiin rupatella tapahtumapaikalla ja kannustaa niitä, jotka juoksevat. Juoksun jälkeen voitaisiin vaikka käydä syömässä. Miltä kuulostaisi?

---

Liikuntaviikko jäi vähän löröksi, mutta se nyt oli ihan odotettua. Keskiviikkona kävin 24,1 kilsan pyörälenkin ja tein punnerrusohjelman välitestin. Perjantaina tuttuun tapaan kävin ratsastamassa, ja oli muuten aika ihana maastolenkki. Pitää nyt nauttia näistä kevätkeleistä, kun hiekkateillä vielä pystyy menemään ennen kuin ne kuivuvat liian koviksi ratsastaa. Lauantaina blogimiitissä kierrettiin kiva kävelylenkki, vaikka sää olikin vähän buu, mutta eipähän ollut liikaa porukkaa liikenteessä, niin saatiin rauhassa marssia koko kävelytien leveydeltä. 

Syömiset menivät ihan penkin alle, mutta toisaalta ei se haittaa. Minulla on mennyt pari kuukautta kauheassa stressissä, kun olen tuskaillut polviongelmien, juoksemattomuusahdistuksen, pyöräilyketutuksen ja lihomispelkojen kanssa. Jotenkin kun viikon ajan tuli syötyä ihan mitä sattuu ja liikuttua sen minkä jouti ja ylipäätänsä kun viikko meni arjesta poiketen, auttoi se mieltä irrottautumaan iänikuisten samojen ongelmien märehtimisestä.

Mittasin tänään painon, joka piti mitata jo viime torstaina, mutta enhän minä sitten uskaltanut vappuryypiskelyjen ja -syömisten jälkeen. Joka tapauksessa vaaka antoi lukeman 79,6 kg, joka oli ihan ok ottaen huomioon viime viikon syömiset ja vähäiset liikunnat. Nyt on sitten ihan uutta energiaa taas palata pyöräilyn pariin. Kilometrikisa starttasi viime viikolla, joten siitä saan varmasti lisäintoa pyörällä ajoon.

Punnerruksista sen verran, että sain välitestissä 24 toistoa ja jotta olisi järkeä siirtyä vitosviikolle, olisi toistoja pitänyt saada 31. Tein nyt sitten niin, että palasin yhden viikon taaksepäin eli viikolle kolme, mutta vaihdoin helpoimman vaikeustason keskimmäiseen. Nelosviikon samojen harjoitusten tekeminen viikosta toiseen ei enää tuntunut mielekkäältä, mutta kolmosviikon keskimmäinen sarake tuo tarvittavaa vaihtelua ja lisähaastetta.

Mitäs muuta? Päätin kokeilla ruokavaliossa semmoista juttua, että vaihdan iltapalani toiseen. Aiemmin olen syönyt sellaista hedelmä-jogurtti-mysli-systeemiä, johon pilkon banaanin ja kiivin ja kaadan sekaan maustamatonta jogurttia (joskus myös perussokerijogurtteja), vehnäleseitä ja mysliä. Viime aikoina olen ostellut taas muromyslejä, jotka ovat ihan hullun sokeripitoisia. Päätin siis testata, josko iltapalan vaihtaminen proteiinipitoisempaan auttaisi painon kanssa. Eli nyt on suunnitelmissa syödä illalla tonnikala-raejuusto-ananas-sotkua. Minulla tuo PCOS ja sen tuoma insuliiniresistenssi pitää syömisen jälkeen verensokeria koholla, ja vaikka vihaankin sitä, kun hiilihydraatteja pidetään jonakin saatanan keksintönä, pakko kokeilla, josko iltahiilarien korvaaminen proteiineilla auttaisi.