Lämpöjoogassa

[Musiikki: Gotye - Making Mirros]

Olin viikonlopun reissussa siskoni perheen luona. Samalla juhlistettiin kummipoikani synttäreitä, ja söin hulluna kakkua ja Domino-keksejä. Tykkään Dominoista, mutta en juuri koskaan osta niitä itselleni kotiin, sillä muuten söisin koko paketin yhdessä humauksessa. Herkuttelun lomassa pompittiin trampoliinilla, pelattiin mölkkyä ja juostiin ympäri pihaa. Leikkipuistossa menin yhteen karuselliin, joka osoittautui manalassa valmistetuksi, sillä lopputulos oli, että kun vauhti lopulta loppui, minua oksetti ja jouduin konttaamaan karusellin luota pois. (Kuulostaa ihan baari-illalta, jonka aikana olen ottanut muutaman tequilan liikaa.)

Lähdin perjantaina illalla ja tulin kotiin maanantaina. Matkustin Onnibussilla, joka on ihan paras! Pari tuntia kestävän matkan aikana ehdin molempiin suuntiin matkatessa nukkua tovin jos toisenkin. Jostain syystä minua rupeaa nukuttamaan bussissa ja junassa aina ihan kamalasti. Maanantaiaamun herääminen oli meikäläiselle pöyristyttävän aikainen (klo 6:20), ja nyt ramaiseekin ihan kunnolla. Yksi syy voi olla se, että kävin vielä illalla lämpöjoogassa, joka oli melkoisen, no, karsea kokemus, lol.

En kestä kunnolla kuumuutta, ja saunaankin yleensä hilpaisen heti kun elohopea on nippa nappa ehtinyt kivuta neljäänkymmeneen asteeseen. Halusin kuitenkin kokeilla lämpöjoogaa, ja alun perin tarkoitukseni oli mennä viideltä alkavaan lempeään hathaan, mutta aikataulumuutosten takia päädyin valitsemaan puoli seiskalta alkavan Om Flow -tunnin. Olisi varmaan vain pitänyt pidättäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa, sillä tämä Om Flow meinasi viedä minusta voiton dynaamisuudessaan. Salissa oli 35 astetta lämmintä, ja hikoilin aivan tajuttomasti: jouduin useamman kerran kuivaamaan hiestä kiiltäviä ja märkiä sääriäni, ja matto oli loppua kohden niin liukas, että soturiasanat ja alaspäin katsovat koirat tuottivat oikeasti vaikeuksia, kun jalat ja kädet lipsuivat paikoiltaan. Yhdessä vaiheessa sydän vain tykytti ja mieli alkoi häilyä. Siinä kohdin pidin pienen paussin ja join vettä, mikä onneksi sai olon tokenemaan. Koskaan ennen ei ole joogassa tullut sellaista oloa, että kunpa tämä loppuisi jo, mutta nyt tuli. Selvisin kuitenkin loppuun saakka. Minulla oli ylläni teknistä materiaalia olevat pyöräilysortsit ja toppi, jotka olivat tunnin jälkeen läpimärät. Voin vain kuvitella, mikä olo olisi ollut puuvillaisissa vaatteissa...

Vaikka heikotus hieman latisi fiilistä enkä ollut varma selviänkö pyörämatkan tolkuissani kotiin, tunnista jäi kuitenkin mukavan rento olo. Eli enköhän minä lämpöjoogaan tule vielä uudestaan eksymään, varsinkin kun ostin sen kolmen kuukauden kesäkortin, josta aiemmin kirjoitin. Tosin kokemuksesta viisastuneena taidan seuraavalla kerralla ihan oikeasti valita sen lempeän hathan. Om Flow jääköön hetkeksi hautumaan pätsissään ilman minua!