[Musiikki: Damien Rice - O]
Kävin tänään käppäilemässä 5 kilometriä. Keli nyt oli ihan ahterista, mutta kroppa tuntui hyvältä. Jalat olivat jaksavat. Pelkäsin, että kylmä ilma ja viima sattuisivat kurkkuun, mutta eivät ne oikeastaan. Lisäksi punnersin. Viime viikon punnerukset jäivät yhteen kertaan, joten jatkoin siitä mihin jäin eli tällä viikolla punnerran päivittäin 28 kertaa. Aluksi meinasin tehdä toistot kahdessa erässä, mutta päätin sitten yrittää tehdä kaikki putkeen, ja irtosivathan ne sieltä, vaikka kroppa vähän kakoi vastaan. Ja huomenna olen todellakin menossa kahvakuulatunnille! Haa. Tuntuu, että nuo punnerrukset ja kävelylenkki jotenkin tyrkkäsivät kropan tolpilleen, sillä olo on nyt parempi kuin aamulla, käytännössä normaali, jos räkänokkaa ei lasketa.
Vanha ja uskollinen mp3-soittimeni (Creative Zen) muuten sekosi kävelylenkillä. Siitä pimeni näyttö, ja se rupesi pihisemään. Eikä kelvoton suostunut sammumaan! Ole sitten mokoma, tuumin ja tungin kuulokkeet taskuun. Kotona osoitin taas käsittämättömiä insinöörin skillzejä ja tyrkkäsin neulalla reset-namiskaa, ja laitoshan tokeni. Sillä lailla.
Ohessa vielä viime viikon liikunnat, joita nyt ei kauheasti ole:
maanantai
28 punnerrusta
tiistai
4,2 km kävely, 45 min
kahvakuula, 1 h
ke-su
sairastamista
Mulla löytyy myös tuo Zen ja useampi vuosi sitten jouduin samanlaiseen pattitilanteeseen laitteen kanssa, ei suostunut sammumaan sitten millään! Kieltämättä aika voittaja olo sen jälkeen, kun keksin sen reset-nappulan ja vekotinhan sammui :D Olisi helposti mennyt vaativampikin probleemi siinä tilanteessa (taaai sitten ei...), mutta tyydyin kehumaan itseäni tuosta ;)
VastaaPoistaSe oli oikeasti huikea tunne, kun vekotin alkoi toimia tuosta noin vain! Reset-nappi = paniikkinappula, joka saa tumpelot tuntemaan itsensä mestareiksi. ;D
Poista