Tänään (sunnuntaina) oli tarkoitus käydä pyöräilemässä, mutta sateisen kelin takia
luovuin ajatuksesta, vedin jalkoihin ihanat heppakumpparini ja suuntasin läheisille luontopoluille.
En ole mikään eräihminen. Jostain syystä pelkään metsiä: eksymistä, karhuja, hulluja tappajia ja nykyään myös zombeja, kiitos Walking Dead -tv-sarjan. Nytkin jännäsin, että eksynkö minä sinne metsään, vaikka kuulin autojen ääniä ja olin luultavasti koko ajan parinsadan metrin päässä teistä. Varsinainen eräjorma.
Nappasin kännykällä kuvia todisteeksi huimasta metsäretkestäni:
.jpg) |
| Klassinen kinttukuva |
.jpg) |
| Evästä |
 |
| Täytyy olla tosi pöllö, jos eksyy |
Paikoitellen oli tosi löllöä, ja ihmettelin mutavellissä näkyviä polkupyörän jälkiä. Joku tosi extreme tyyppi oli vissiin käynyt vähän vetämässä rallia.
.jpg) |
| Löllönlöö |
.jpg) |
| Tyyni Makkarajärvi |
.jpg) |
| Löydä hengellinen tiesi |
.jpg)
Sellainen samoilu. Vastaan ei tullut karhuja eikä zombeja, mutta olipa siitä huolimatta mukava putkahtaa metsästä asfaltoidulle tielle ja tajuta selvinneensä hengissä. Ja mittaahan tälle vaaroja kuhisevalle taipaleelle tuli yhteensä 3,6 kilometriä, josta varsinaista metsäosuutta ehkä kaksi kilsaa.
Jotenkin metsät eivät vain ole se minun juttuni. Vaikka nättiä ja rauhallistahan siellä oli.
Zombeja? :D No eipä sinällään, minä pelkäsin lukioikäisenä metsässä vampyyreja, koska olin juuri lukenut Kingin Painajaisen. :D Jouduin pakottamaan itseni kävelemään pitkän yksinäisen metsätien myöhään illalla pimeässä tasaista vauhtia, enkä saanut kertaakaan katsoa taaksepäin, päästäkseni pelostani. Se itse asiassa tehosi, joten ehkä sinäkin voisit kokeilla sitä. :)
VastaaPoistaMetsiin eksyy yllättävän helposti, minä olen pari kertaa eksynyt ihan tuttuun metsään ihan lähelle kotiani. Toisella kerralla koirani olisi lähtenyt oikeaan suuntaan, mutta en uskonut hänen olevan oikeassa ja päädyin jonnekin kilometrien päähän lähtöpaikasta. Toisella kerralla tiesin kyllä suunnilleen, missä olen, mutta en vain löytänyt tietä ulos sieltä. Joten ei ehkä ihan aiheettomia pelkoja. (paitsi ehkä nuo zombit... :))
Syytän tosiaan tuota Walking Deadia zombikammostani! Hyi hitto... :D
PoistaMetsässä suuntavaisto hämärtyy äkkiä. Lähdin seuraamaan Makkarajärveltä yhtä polkua, joka viitankin mukaan oli ihan oikea, mutta jotenkin se itsestä tuntui menevän väärään suuntaan. Olin kuitenkin järkevä, enkä lähtenyt hortoilemaan oman fiiliksen mukaan, sillä tupsahdin turvallisesti sinne, minne pitikin. :)
Ihana postaus, eräjorma! Ja söpöt lontsarit :D
VastaaPoistaSisäistä eräjormaa pitää vielä vähän kutitella esiin. Söpöistä heppakumppareista on hyvä aloittaa. :)
PoistaOkei.... Et siis ole ajatellut hankkia tätä appsia puhelimeesi:
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=GyFqZtKvya0&feature=player_embedded
:DDD No en tykkää metsistä (valitettavasti) itsekään, mutta tätä appsia vakavasti harkitsen VAI muuttuuko juokseminen liian pelottavaksi :D
Puhelimeni on niin vanha, ettei siihen varmaan saa tuollaista. :(
PoistaMutta ehkä ostan uuden puhelimen ja hankin siihen zombie-sovelluksen sitten kun/jos polveni paranee juoksukuntoon. Kävelylenkeillä saattaisi käydä ohraisesti! :S :D
Huiput saappaat! :) Mä lähden metsään/sieneen mihin vaan metsän kanssa oon tekemissä ni sillä olettamuksella, että eksyn. Viime syksynä onnistuin hukkaamaan itseni pahemman kerran sienimetsään, puhelimesta loppui akku ja alko kyllä ahdistamaan ko ei tienny mihin suuntaan pitäis mennä. Onneks sitten löysin takaisin tielle. Nykyään ilmotan sitten kuuliaisesti miehella aina osoitteen mihin suuntaan niin voi sitten tulla etsimään jos en oo ennen pimeetä tullu himaan. GPS vois olla kyllä paikallaan!
VastaaPoistaHyi, onneksi löysit takaisin tielle. :S Olisi tosi inhottava joutua jäämään metsään, kun pimeys laskeutuu. GPS olisi kyllä kova sana, tai lehmänkello ainakin, niin karhut osaavat väistää!
Poista