maanantai
92 punnerrusta (vko 4 / pv 3: 16 - 18 - 13 - 13 - 32)
50 kevennettyä punnerrusta
polvitreenit, 50 min
tiistai
27,8 km pyöräily, 1:32:10
jooga, 1 h
polvitreenit, 50 min
keskiviikko
voimapyörä, 5 x 10
polvitreenit, 45 min
torstai
89 punnerrusta (vko 5 / pv 1: 17 - 19 - 15 - 15 - 23)
50 kevennettyä punnerrusta
40,4 km pyöräily, 1:51:40
polvitreenit, 45 min
perjantai
10,8 km pyöräily, 40 min
ratsastus, 1 h 40 min
polvitreenit, 45 min
lauantai
polvitreenit, 45 min
sunnuntai
100 punnerrusta (vko 5 / pv 2: 10 - 10 - 13 - 13 - 10 - 10 - 9 - 25)
50 kevennettyä punnerrusta
3,6 km kävely, 56:30
polvitreenit, 50 min
Oli onnistunut punnerrusviikko. Punnersin kolmena päivänä, ja uskaltauduin jälleen vitosviikolle. Kauhea muuten, miten kauan olen tätäkin ohjelmaa tahkonnut (viime vuoden joulukuusta). En vain taida ihan kuulua siihen optimaaliseen ryhmään, joka kuuden viikon aikana onnistuisi kasvattamaan lihasvoimaansa parista vaivalloisesta punnerruksesta sadan punnerruksen suoritukseen. No, omaan tahtiin ja silleen. Sinänsä saavutukset tahtovat vain välillä hämärtyä, kun miettii liikaa, että tähänkin on nyt mennyt näin kauan aikaa ja oon ihan paska, möööööö. Sitten tajusin, että pystyn tällä hetkellä punnertamaan yli 30 kertaa ilman taukoja ja polvien tukea. Se on oikeasti aika paljon! Tällä hetkellä välitavoite on saada punnerrettua 50 kertaa ja siitä sitten sataan joskus. Luovuta en!
Perjantaina oli aivan ihana ratsastaa. Käytiin Oskun kanssa maastossa, ja alkulenkki oli nyt ihan pöljä, kun Oskua laiskotti ja hyvä kun jaksoi kaviota pistää toisen eteen. Sitten yhdessä kohdassa se päätti, että edessä oli jotain tosi kauheeta, eikä suostunut liikahtamaan eteenpäin, vaan lähti peruuttamaan, kun annoin pohkeita. Siinä sitten känkkäröitiin aikamme, ja lopulta sain pollen eteenpäin. Sen jälkeen olikin huisia. Laukattiin paljon. Välillä ravattiinkin. Alamäet toki käyntiä. Osku reipastui ja unohti hötkyilyt. Ihanaa.
Ensi viikolla alkaakin sitten itämainen tanssi. Voe maalima.

30 punnerrusta on paljon! Olen ylpeä sinusta.
VastaaPoistaMinäkin olen ylpeä minusta. Pitäisi muistaa olla useammin. :)
Poista