sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Lohtua

Ihmissuhteet ovat stressaavia, ja se on yksi syy, miksi olen aikamoinen erakko. Viihdyn yksin enkä jaksa kauhean paljon ihmisten seuraa, sillä ihmisillä on tapana olla hankalia. Ihmiset tykkäävät ymmärtää asioita väärin, valehdella, olla epärehellisiä ja esittää kasvotusten toista kuin mitä todellisuudessa ovat.

Toki minulla on tärkeitä ja rakkaita ihmissuhteita. Yksi niistä on aiheuttanut murheita viime aikoina, ja tänäänkin oli vähän hankala päivä, joka huipentui itkuun. Blaah. Ei se sen vakavampaa ollut, mutta tuli tarve kaivaa esiin Kanelin lähettämä hätäpakkaus.


Turvauduin toiseen 130 gramman suklaalevyistä, jotka puketti sisälsi. Ja tiedättekö, helpotti! Suklaa on salvaa sielun haavoille. Ei siitä mihinkään pääse. Toinen levy jää odottamaan seuraavaa vaikeaa iltaa, ellei lohtusuklaannälkä palaa takaisin tänään.

10 kommenttia:

  1. Suklaa on parasta lohtua. Ihmissuhteet ovat kyllä niin monimutkaisia. Viestintä voi epäonnistua niin monella tavalla ja mielestäni ihmiset ovat usein aika armottomia toisia kohtaan, ei hyväksytä toisen erilaisuutta tai yritetä ymmärtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihminen on harvinaisen hankala eläin. Monestihan ongelmat johtuvat silkoista väärinymmärryksistä, mutta osa ihmisistä on tahallaan ilkeitä ja vaikeita, ja sellaisten kanssa on kyllä hyvin vaikea tulla toimeen.

      Poista
  2. Vaikka minä tulen mielestäni ihmisten kanssa hyvin toimeen, niin välillä ihmissuhteet tuntuvat tosi hankalilta ja raskailta. Helpompaa olisi ilman :/ Toivottavasti pahin on jo osaltasi ohitettu!

    Eikös se ole ihan todistettua, että suklaa parantaa mielialaa. Eli nautiskele lohtusuklaata ihan hyvällä omallatunnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen todennut, että jos ihmissuhde vie enemmän voimia kuin antaa niitä, silloin kannattaa ottaa aikalisä tai jättäytyä kokonaan ulos.

      Suklaa on hieno keksintö, parantaa haavan kuin haavan. :)

      Poista
    2. Totta! Kaikista ihmissuhteista ei vain pääse eroon ja välillä on todella raskasta, kun omat voimat eivät riitä toisen auttamiseen. Oman jaksamisen takia on pakko ottaa etäisyyttä, vaikka pahalta tuntuu sekin. Kuin jättäisi toisen heitteille. Jaksamista sinulle! :)

      Poista
    3. Välillä pitää vain olla omissa oloissaan ja antaa itselle aikaa ja mahdollisuus olla rauhassa. Sitten jaksaa taas olla muiden ihmisten lähellä ja apuna. Tasapainottelu on vain välillä tosi vaikeaa. :/

      Poista
  3. Tuo ensimmäinen kappale on kuin minun kirjoittama! Pienenä poikeuksena vain se, että minä väsyn tärkeistä ja rakkaistakin ihmissuhteista.

    (Ja sitten saa harmaita hiuksia lääkärien diagnoosien takia, koska ihminen on laumaeläin ja minä en voi erakkoluonteeni takia olla terve!)

    Toivottavasti murheesi helpottaa pian! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeät ja rakkaat ihmiset ovat oikeastaan niitä väsyttävimpiä, koska heille ei voi eikä halua niin vain kääntää selkäänsä. Tällaisesta tapauksesta oli nytkin kyse. :/ Mitä tehdä, kun toinen vaikuttaa tarvitsevan apua, mutta omat voimat eivät enää riitä tuulimyllyjä vastaan taistelemiseen, huoh. Tekisi mieli käpertyä pieneksi palloksi ja sulkea kaikki ulos, mutta sitten on kurja olo ja huono omatunto.

      Ihmisenä olo on ihan liian rankkaa, puuh. :]

      Poista
  4. Empatiasympatiahali <3

    Avaan oman hätävarapaketin kiltisti vielä tällä viikolla. Tänään en kykene, kun eilen söin itseni melkoiseen sokerihumalaan. Ja tänään olen koko päivän leiponut, pakolliset koemaistelut suorittanut! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisiköhän joskus itsekin leipoa. En ole kyllä mikään varsinainen kyökin kuningatar, mutta lupaus suklaakekseistä taikoo leipurin esiin jopa minusta. :)

      Poista