Liikuntaviikot 6 ja 7

[Musiikki: Lana Del Rey - Born to Die]

Tauti tuli ja tappoi, jos nyt vähän liioitellaan. Piti ilmeisesti käydä ulkomailla asti hankkimassa itselleen pöpö, sillä tänään olo on ollut puolikuntoinen. En muista, milloin viimeksi olen ollut oikeasti nuhakuumeessa tai vastaavassa (Lukioaikoina? Viime keväänä tosin sairastin karmean vatsataudin, mutta sitä ei lasketa, koska apokalyptisyydessään sitä ei voi verrata perustauteiluun.), eikä tämä nykyinenkään tauti tunnu täysillä iskeneen. Nyt olisi varmaan syytä koputtaa puuta. Heräsin siis aamulla, ja kurkussa oli joku viba. Katselin siinä sitten Salkkarit-maratonia, ja totesin siirtyneeni suoraan siihen nuhakuumeen loppuvaiheeseen, jossa ryvitään kivuliaasti limoja keuhkoista. Olin suunnitellut käyväni hiihtämässä ja voimapyöräileväni, mutta jostain syystä vatsalihakset olivat jo valmiiksi kipeät enkä muutenkaan kokenut olevan järkevää lähteä puskemaan tuiskua päin. Ärsyttävä olo. Lihaksia ja niveliä kolottaa.

Taudin myötä liikuntaviikko on siis pulkassa. Reissussa jäi tekemättä viime viikon liikuntakooste, joten rysäytän sen tähän samaan syssyyn.

VIIKKO 6

maanantai

voimapyörä, 5 x 10
10,0 km kävely, 2 h
ratsastus, 1h

tiistai

46 punnerrusta (vko 3 / pv 1: 10 - 12 - 7 - 7 - 10)
50 kevennettyä punnerrusta
1,0 km kävely, 10 min
6,0 km juoksu, 44:27

keskiviikko

hathajooga, 1 h 30 min

torstai

ratsastus, 50 min (noin 20 astetta pakkasta, hrrh, sain autokyydin tallille ja takaisin)

perjantai

vapaa/lentokoneessa

lauantai

7,03 km juoksu, 58:02 (Teneriffalla, Garmin ekaa kertaa käytössä!)

sunnuntai
4,0 km kävely, 50:40

VIIKKO 7

maanantai

vapaa/päivä Loro Parquessa

tiistai

7,11 km juoksu, 56:46

keskiviikko

vapaa/päivä Teidellä

Maailman huipulla

torstai

vapaa/hyinen päivä Siam Parkissa (jossa veikkaan taudin mukaan napanneeni)

perjantai

vapaa/lentokoneessa

lauantai

45 punnerrusta (vko 3 / pv 1: 10 - 12 - 7 - 7 - 9)
50 kevennettyä punnerrusta
1,0 km kävely, 10 min
8,37 km juoksu, 1:01:05

sunnuntai
sairaspäivä

Olen ihan jumissa punnerrusohjelman kolmannessa viikossa. Ennen lomaa ja loman jälkeen aloitin sen uudestaan. Eilinen sessio oli ihan järkky ja paljon vaikeamman tuntuinen kuin ennen lomaa, ja epäilinkin habojeni unohtuneen Teneriffalle. Ja voin muuten sanoa, että tänään yläkroppa on ollut erityisen maukkaan tuntuinen, kun treeninjälkeisen aristuksen lisäksi lihaksia jäytää myös tautikolotus.

Teneriffalla oli muuten kiva juosta, vaikka "ehdinkin" lenkille vain kahdesti. Oli ihan huippua vetää Vomerot jalkaan. Loma-asuntomme tosin sijaitsi Chayofa-nimisessä kylässä, jonka joku on tuupannut rinteeseen, joten korkeuseroiltaan lenkit olivat haastavampia kuin Suomessa olen tottunut.

Jalka nousee vielä!

Kun aurinko porottaa, mäki on jyrkkä ja jatkuu jonnekin mystiseen ulottuvuuteen, alkaa usko loppua. En muista, milloin olen viimeksi hyytynyt juostessa, mutta yksi killerimäki veti reidet niin hapoille, että kroppa yksinkertaisesti vaihtoi kävelyyn. Keräilin itseäni parikymmentä metriä kasaan, ja eikun eteenpäin, mutta ensimmäisestä risteyksestä käännyin takaisin alas. Alamäkienkään juokseminen ei sinänsä ollut mitään herkkua juuri mäkien jyrkkyyden takia. En oikein viitsi näillä polvilla posottaa alamäkiä täysillä menemään. Toisaalta olisin luultavasti muutenkin ollut nenälläni ennen kuin ehdin polvia edes miettiä. Mutta kaiken kaikkiaan oli mukavaa vaihtelua juoksennella kesäolosuhteissa.

Chayofan kapeiden ja jyrkkien katujen lisäksi kävin myös poluilla juoksemassa. Se oli erityisen kivaa, vaikka vähän saikin keskittyä, ettei muljauttele nilkkojaan.

On siellä polkujakin, jossain

 Hieman on ikävä noihin maisemiin.