Oivallus

[Musiikki: Chisu - Vapaa ja yksin]

Toukokuun alussa kirjoitin, miten minusta tuntui kuin sisälläni olisi nousemassa myrsky. Tunsin, miten ahdistus puski päälleni ja olin itseni kanssa hukassa. Parisuhteen päättyminen aiheutti pelkoa ja epävarmuutta. Myrsky sisälläni kuitenkin laantui nopeasti, niin nopeasti että suorastaan hämmästyin. Tuntui kuin olisin pitkästä aikaa ollut vapaa ja onnellinen.

Elämä oli ihanampaa kuin moneen vuoteen. Hymyilin ja nauroin taas onnellisena.

Viime viikonloppuna oli kamala yhteenotto ex-miesystävän kanssa, ja onnenpalasista rakentamani linna sortui ryminällä. Viikon aikana olen itkenyt ja ollut ahdistunut, mutta pikkuhiljaa taas noussut jaloilleni.

Kävin tänään kundaliinijoogassa ja yhtäkkiä mieleni valtasi rauha ja tyyneys. Sillä hetkellä ymmärsin, että keväällä odottamani myrsky oli ollut koko kesän sisälläni mutta eri muodossa kuin olin osannut odottaa, enkä siksi ollut tunnistanut sitä. Olin ollut niin helpottunut päästessäni pois vaikeasta parisuhteesta, että vapaus sai minut jonkinlaiseen hurmokseen. Se sekoitti mieleni ja herätti sisälläni myrskyn, joka yritti puskea minua tulevaisuuteen liian nopeasti. Minulla oli niin kiire päästä irti menneestä, että unohdin pysähtyä paikoilleni.

Joogatunnilla minä vain yhtäkkiä tiesin. Ymmärsin, että minun on hellitettävä menneestä lempeästi, päästettävä irti kaunasta ja pettymyksestä ja hyväksyttävä se, että minua kohtaan on tehty väärin ja minä olen tehnyt väärin muita kohtaan. Muistettava, että jokainen meistä on ihminen, kaikkine puutteineen ja murheineen. Ja samalla minun on myös hellästi toppuuteltava tulevaisuutta. Muistuttaa sitä ja itseäni, että sen aika tulee vielä ja luovuttava siihen kohdistuvista odotuksista. Nyt on tärkeintä hengittää tätä hetkeä ja ottaa se vastaan sellaisena kuin se on. On aika lopettaa vastaan taistelu ja antaa elämän kantaa, sillä se vie minut vielä sinne minne minun on tarkoitus päätyä.