maanantai
8,6 km kävely, 1 h 30 min
voimapyörä, 5 x 10
jooga, 25 min
tiistai
8,6 km pyöräily, 38 min
4,2 km kävely, 45 min
kahvakuula, 1 h
jooga, 25 min
keskiviikko
15,0 km pyöräily, 56:50
jooga, 25 min
torstai
19,2 km pyöräily, 1:17:10
meditaatio & gongirentoutus, 1 h
jooga, 25 min
perjantai
jooga, 25 min x 2
lauantai
19,2 km pyöräily, 1:21:30
aamusadhana, 2 h 30 min
sunnuntai
8,9 km kävely-/juoksulenkki, 1 h 10 min
jooga, 25 min
Pidin viime viikolla vähän kevyemmän liikuntaviikon. Keskityin palauttavaan liikuntaan ja joogaan. Teki ihan hyvää, joskin vaaka tänään huomautti rentoilusta painolukemalla 82,1 kg. Se on kilon enemmän kuin viikko sitten, ja vaikka tiedän, että kyse on hyvin todennäköisesti turvotuksesta, niin eihän noita kilon plussia mielellään katsele. Mutta osasin siis odottaa plussausta, sillä tehokas liikunta vie minulla turvotukset mennessään, ja nyt kun liikuin kevyemmin ja oikeasti lötköttelin sohvalla reporankana, niin kyllä se tuntuu vyötäröllä.
Eipä sillä. Lepo on tarpeellista, ja minun pitäisi enemmän pitää noita kunnollisia lepokausia. Heräsin tähän lepoteemaan aika tehokkaasti jokunen viikko sitten, kun perjantain kahvakuulatreeneissä ohjaaja kysyi, milloin olen viimeksi pitänyt treenitauon. Meikäläistä kun kuulemma näkee aina treeneissä. Ja tottahan se on, harvemmin minä niitä väliin jätän, ellei minulta ole sitten noukittu viisaudenhampaita suusta.
Yksi syy sille, miksi pidän yllä säännöllistä treenitahtia on yksinkertaisesti se, että kroppa alkaa hyvin äkkiä tuntua väljähtäneeltä, jos en sillä mitään tee. Tuntuu, että alan välittömästi lössähtää, jos hellitän. Eikä se mielestäni ole pelkkää harhaluuloa. Tässä PCOS-kropassa töitä on tehtävä ihan pirusti, jos meinaan pitää painon edes paikoillaan. Ja toisaalta liikunta on aika jees. Siitä tulee energinen ja voimakas olo. Esimerkiksi tänään kävin rennon reilun tunnin lenkin, jossa juoksin kuusi kevyttä kolmen minuutin pätkää, mutta voihan veräjä, miltä juoksun aikana taas tuntui. Niin huippua pystyä juoksemaan edes vähän.
Miusta sulla on hyvä ohjaaja kun se huomioi tuollaista. Hyvä on liikkua, mutta kyllähän sen sitten nahoissaan tuntee jos ei yhtään vapaata pidä.
VastaaPoistaMä oon niin onnellinen sun juoksusta, jotenkin kun tietää yli vuoden jalkakipuilun jälkeen miltä se tuntuu, juosta edes vähän <3
Tapsa, joka vetää nuo perjantain kuulailut, on kyllä hyvä ohjaaja kaikin puolin. Minulla on esim. paljon hiottavaa nostotekniikassa, ja hän jaksaa muistuttaa niistä yksistä ja samoista asioista kerta toisensa jälkeen. Vielä kun itse oppisin. :)
PoistaKyl maar tuo juoksu vaan tekee hyvää. Eilen lönköttelin auringon paistaessa, ja hymyilytti väkisinkin. Päätin sitten hymyillä. :)
Kivuttomia juoksutuokioita meille!