Yhtä sun toista

[Musiikki: Mirabai Ceiba - Humee Hum]

Useamman viikon kestänyt väsymys alkaa vihdoin ja viimein olla päästämässä otteestaan. Ihanaa, kun voi tuntea taas itsensä enemmän omaksi itsekseen.

Onnistuin jopa katkaisemaan plussaviikkokierteen! Paino oli nimittäin keskiviikkona hurjat 100 grammaa vähemmän kuin viikkoa aiemmin. Uu jee. Nyt köllötellään siis 80,9 kilon lukemissa (BMI 25,8), ja ei kai tästä muuta kuin yritetä jälleen kerran hivuttautua alaspäin.

Olen ollut onnistuneesti erossa leivästä ja juustosta. No, Vuoksen piirakoita oli eilen pakko ostaa, kun olivat alennuksessa. Leipäaikoina syön keskimäärin kaksi leipäpalasta kahdesti päivässä, mutta nyt olen korvannut yhden leipäsatsin fetapinaattimunakkaalla ja toisen en millään. Turvotus ainakin on vähentynyt vatsanseudulta, ja se on ihanaa. Toivottavasti painossakin tapahtuisi suotuisia muutoksia, tosin parin viikon aikana olen pitkästä aikaa mussuttanut suklaata melkoisesti, että saas nähdä.

Mutta höh joku paino! Ihan tyhmää moista liikaa murehtia. Sen sijaan voi nauttia musiikista. Löysin vähän aikaa sitten Mirabai Ceiban. On ihana.

Laitan tähän oheen pitkästä aikaa liikuntaviikkokoosteen. Pari viikkoa taisi jäädä välistä, kun en jaksanut niitä tänne änkeä. Aika pitkälti samaa kaavaahan nuo taitavat noudattaa: joogaa, pyöräilyä, ratsastusta, kahvakuulailua... ja sitä punnertamista tietysti!

Sain hienon "100 kertaa pyöräilyä" -mitalin!

maanantai
jooga, 25 min
astangajooga, 1 h 15 min
19,2 km pyöräily, 1:13:30

tiistai
kundaliinijooga, 1 h 30 min
19,2 km pyöräily, 1:13:40
kahvakuula, 1 h
10,8 km pyöräily, 39:50

keskiviikko
lempeä hathajooga, 1 h 30 min
19,2 km pyöräily, 1:15:30

torstai
jooga, 25 min
63 punnerrusta: 11 - 13 - 9 - 9 - 21
kahvakuula, 1 h
10,9 km pyöräily, 40 min

perjantai
jooga, 25 min
ratsastus, 1 h 10 min
10,8 km pyöräily, 45 min

lauantai
jooga, 25 min
56 punnerrusta, 10 - 12 - 7 - 7 - 20

sunnuntai
astangajooga, 1 h 30 min
19,2 km pyöräily, 1:15:45

Suunnittelin, että voisin pikkuhiljaa ruveta tekemään pesäeroa 12 kilon kahvakuulaan. Yleensä siis otan tunneille 12- ja 16-kiloiset kuulat, joista 12-kiloinen on se peruskuula, jolla suurimman osan liikkeistä teen. Mutta siitä on nyt tullut vähän sellainen mukavuusaluekuula! Ensi viikosta lähtien otankin kuulavarastosta 14- ja 16-kiloiset kuulat, niin alkaa taas edistymistä tapahtua. Ellei sitten ohjaaja ilmoita päivän teemaksi isoja kuulia. Esimerkiksi viime torstain treeneissä tehtiin liikkeitä isoilla painoilla, ja minulla oli 16 ja 20 kilon kuulat. Mutta se nyt on selvä, että esimerkiksi punnerruksia en noilla vielä pysty tekemään.

Rustasin muuten äsken työhakemuksen yhteen käännöspestiin. Saas nähdä, tärppääkö. Olisi ihan mukava saada lisää käännöstöitä, kun nykyinen kirjaprojekti alkaa olla loppusuoralla.

Työhakemuksien kirjoittaminen on muuten varsin viheliäistä hommaa. Tuo oli sellainen netissä täytettävä hakemus, johon piti liittää vielä erillinen hakemus ja ansioluettelo. No, ähersin sen erillisen hakemuksen kanssa vaikka kuinka kauan, että varmasti sain siitä järkevän ja napakan. Sitten täyttelin siihen nettilomakkeeseen samat tiedot, jotka käyvät hakemuksen vastaanottajalle ilmi kyllä ansioluettelostakin - eli kielitaito, aiempi työkokemus, koulutus. Skannasin yliopiston opintosuoritusotteen (eka paikka jossa sitä kysyttiin!) ja liitin sen mukaan. Jes, kohta valmista! Sitten viimeisenä laatikkona on: "kerro itsestäsi omin sanoin". Mitä?! Vieläkö tähän pitää itsestään jotain runoilla? Aargh. Olin vuodattanut kaiken työhakemusinspiraation siihen erilliseen hakemukseen. En edes tiedä, mitä tuollaisiin kohtiin pitää kirjoittaa! Olin jo tuonut esille, että olen kääntäjä ja filosofian maisteri ja opiskellut pääaineena englannin kieltä ja kääntämistä ja ollut siellä ja siellä töissä kääntäjänä ja tehnyt sellaisia ja sellaisia käännöstöitä ja miksi haen juuri tätä työpaikkaa. Lopulta kirjoitin siihen lootaan, että tykkään kissoista ja joogasta. No, ehkä vähän pidemmin ja muutakin, mutta tiivistettynä se oli siinä. Nyt ne miettii siellä, että mikähän tyyppi toikin on. Ja se oli vielä sellainen vakavasti otettava pulju eikä mikään kusipäinen Bullshit Text International (anteeks vaan). Mutta toisaalta jos jään mieleen vaikka sitten hulluna kissanaisena, niin hyvä. Vai paha? En tiedä! Menin nyt ihan vainoharhaiseksi koko saakelin työhakemuksesta... toivottavasti minua ei valita, apua. Jestas. Lol.

 

(No tää oli nyt näköjään tällainen postaus. Vähän kaikkea mutta oikeastaan ei yhtään mitään.)