keskiviikko 21. elokuuta 2013

Joogakesä jatkukoon

[Musiikki: Ellie Goulding - Halcyon]

Edellisen postauksen lopussa totesin, että tänään on pakko mennä joogaamaan. Osittain kyse oli tietysti siitä, että halusin hyödyntää joogakorttini viimeiseen pisaraan asti, mutta kyse oli myös tästä:


Perjantaina Om Yogan FB-sivuille ilmestyi päivitys, että jos on käyttänyt kesän aikana kesäkorttiaan yli 50 kertaa, saa kuukausikortin ilmaiseksi! Perjantaina minulla oli koossa 47 joogakertaa, joten päivitys sai minut suorastaan hykertelemään. Viikonloppu meni miitissä, eli viidenkympin rikkominen jäi maanantaille ja tiistaille. Ja koska en ollut varma, tarkoittiko "yli 50 kertaa" samaa kuin "vähintään 50 kertaa", päätin pelata varman päälle ja käydä kahden päivän aikana neljällä joogatunnilla. Harmi vain, että maanantaille suunnittelemani integral yoga peruuntui, joten kävin silloin vain astangassa. Tänään osallistuin sitten kolmelle tunnille: pilatekseen (uutuustunti), yin-joogaan ja lopuksi vielä kundaliinijoogaan. Pilates ja yin olivat ihan peräkkäin ja ennen kundaliinituntia 15 minuutin tauko.

Nyt joogasaldoni siis näyttää tältä:


Hurraa! Olen onnellinen. Siinä ne 51 kertaa nyt köllöttävät. Kyllä kannatti joogata ihan höpelönä, sillä nyt voin joogata vielä yhden kuukauden mielinmäärin.

Vähän mietin, onko kolme joogatuntia peräkkäin ihan hullun hommaa, mutta vaikka olisikin, niin ihanaa se oli. Kundaliinitunnin alussa tosin tuntui, että jaksaako tätä, mutta niin sekin puolitoistatuntinen vain hurahti. Oli huikea tunti. On jotenkin niin mahtavaa, kun 20-30 ihmistä mantraa yhteen ääneen. Ja tunnin päätteeksi laulettavan Aurinkolaulun aikana ääneni jälleen kerran sortui ja tunsin, miten suljettujen silmäluomieni alta valui poskelle kyynel. Se kyynel kumpusi jostain kaikkein sisimmästä ja alkukantaisimmasta sopukasta. En tiedä, itkinkö surua, onnea vai mitä, mutta puhdistavalta ja ennen kaikkea hymyiltävän hyvältä se tuntui.

Kolmen kuukauden ahkeran joogaamisen jälkeen olen tehnyt seuraavia huomioita:

1) Selkäni on paremmassa kunnossa kuin koskaan sitten vuoden 2007 välilevynpullistuman.

2) Selkäni myös reagoi välittömästi, jos en joogaa. Viikonloppuna en ylläripylläri joogannut, ja maanantaina alaselkäni oli niin tulessa ja juntturassa, että kumartuminen oli vaikeaa. Astangajoogatunnilla sai totisesti keskittyä eteentaivutuksiin, ettei selkää päässyt vihlomaan. Toisaalta nyt selkä vaikuttaa taas varsin hyvältä, kun olen päässyt parina päivänä joogaamaan.

3) Heti aamusta tai kesken työpäivän tekemäni Namaste jooga -hetket ovat osaltaan auttaneet selän ja niskan jäykkyyteen ja terävöittäneet mieltä. Suosittelen lämpimästi. Avalla pyörii kaksi Namaste jooga -kautta aina arkiaamuisen klo 8:05. Pari jaksoista on aika haastavia, että ainakaan minä en taivu niihin kaikkiin asanoihin, mutta yleisesti ottaen ohjelman joogaharjoitukset ovat hyviä.

4) Olen pikkuhiljaa ja vääjäämättä rakastunut kundaliinijoogaan. Aluksi se tuntui todella kummalliselta joogalajilta, ja hatha ja astanga olivat minulle huomattavasti helpompia lähestyä. Mutta jokin kundaliinijoogassa vei sitten mukanaan. Tunneilla tehdään välillä ihan outoja juttuja, ja välillä saa purra hammasta kun esimerkiksi käsivarsia pidetään ylhäällä loputtomalta tuntuvan ajan ja lihakset menevät onnellisesti maitohapoille. Harjoitukset eivät aina ole miellyttäviä vaan saattavat jopa ärsyttää, mutta vastapainoksi olen saanut kundaliinitunneilta ihan erilaisia oivalluksia kuin vaikkapa hathasta tai astangasta. Kundaliinijooga on auttanut minua kaikkein eniten sukeltamaan mieleeni.

5) En kuitenkaan ole löytänyt yhtä tiettyä joogalajia, jota pelkästään haluaisin harjoittaa. Se tuossa Om Yoga -koulussa on ehkä kaikkein parasta: tuntivalikoima on todella laaja. Voi kokeilla vaikka mitä. Joskus minun tekee mieli fyysisempää harjoitusta, ja silloin voin mennä astangatunnille. Toisinaan on aivan ihana mennä lempeään hathaan. Keskiviikon lempeä hathajooga -tunneilla on minulle aina paikka sydämessä, sillä noilla tunneilla aloitin joogataipaleeni ja parantelin järkkykipeää selkääni hevosen selästä putoamisen jälkeen. "Totuus on yksi, polkuja on monia."

6) Olen oppinut hyväksymään kehoni ja mieleni entistä paremmin.

7) Tahtoisin viedä kaikki tuntemani ihmiset joogatunneille.

Rakasta itseäsi ja joogaa.

2 kommenttia: